lauantai 25. elokuuta 2012

Karvaista kuvamateriaalia

Helsingin kesänäyttelyssä oltiin 12.8. mutta kuvia en ole vielä "ehtinyt" laittaa, joten tässä muutamia.
Roni odottelee innoissaan kehään pääsemistä.

Seisoskellaan heinosti kehässä. Sija oli urospentujen viides eli pek5.

Tässä vasemmalta oikealle: Leo-veli, Roni, Jaro-veli ja Riki-isä :)

Leon ja Jaron kanssa temmellystä näyttelyn jälkeen. Riki katselee vierestä pentujensa touhuja.

On ne vaan niin samanlaisia. Irvistelyleikkejä :)

Ronsku tyytyväisenä näyttelypäivään.
Tässä vielä Ronin ensimmäisen näyttelyn arvostelu, tuomarina Jo Schepers, Hollanti:
Very nice young dog. Good proportations. Good in type and size. Very nice head. Good placed ears. Good teeth. Dark eys. Good neck and topline. Good loin. Very good coat structure. Good legs and feet. Moves well for age. Nice temperament. Very promising.

Eli hienosti meni Ronin ihka ensimmäinen näyttely! Saa olla ylpeä pojasta :)

 Match showssa oltiin Ronin kanssa 19.8. ja Roni oli pentujen SIN1 ja BIS7. Hieman Roni oli taas turhautunut näyttelyn alussa ja mentiin nelivetoa eteenpäin, mutta siitä pikku hiljaa rentoutui ja meni jo hienommin kun sininauhaiset tulivat uudelleen kehään. :) Mira halusi esittää Ronin tällä kertaa.

Harjottelua ennen kehää.

Vähän temppuiltiinkin.

Välillä tepsuteltiin hienostikin kehässä. Vaikkakin häntä vähän innokkaasti perässä :)
Aika hienosti Roni seisoskelee Miran rinnalla.

Sininen nauha tuli
Odotellaan, että sininauhaiset pääsee uudelleen kehään :)

Sin1, voittajan on helppo iloita :)

Vähän maisteltiin punaista merkkiä, nams


Roni oli BIS7

Onnen hyppelöitä

Pilipalipallo yksi palkinnoista :) Ronin mielestä paras osio!

 Nyt on sitten huvilakauden päättäjäiset ja pommit jytisevät. Käytiin Miran ja Ronin kanssa ensin koirapuistossa, mutta siellä ei ollut ketään, niin mentiin rantaan käpsyttemään. Rannassa muutamat pommittelivat ja mentiin katsomaan, että Ronikin tottuisi. Roni meni oikeestaan vaan paniikkiin ja alkoi haukkua ihan hullusti ja meni nelivetoa joka suuntaan. Paniikki siis iski, mutta seisoskeltiin siinä silti hetken aikaa katsomassa, jos vaikka Ronin mieleen painuisi ettei mitään pahaa tapahdu, vaikka kova meteli onkin. Kotonakin vielä vähän jännitti ja äkkiä piti päästä sohvalle turvaan. Ruokakaan ei maistunut, kun aina vaan oli jännittävät rakettien äänet mielessä. Tottakai ne tänne meillekin kuuluu, muttei yhtä kovaa kuin rannassa. Huomenna on sitten poitsulla kova nälkä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti