Google+ Followers

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Flunssa pian taltutettu

Alkuviikosta sain flunssan ja olin yhden päivän saikullakin. Onneksi M vaihtoi Netflixin Viaplayhin, niin oli paljon katseltavaa kotona makoillessa. Jäin taas koukkuun sarjaan, ja tänään katsoin kauden viimeisen jakson. Vampyyrin päiväkirjoja katselin kauan sitten aktiivisemmin, mutta sitten jäi jaksoja välistä, enkä enää viitsinyt sitä seurailla.  Nyt oli kiva katsella sitten koko kolmas kausi lähes putkeen. Tietenkin kausi loppui tyhmästi, aivan liian jännittävästi. Tuli palava tunne hankkia uusi kausi katseltavaksi. Googlesta jo tarkistin, että kutos kauteen asti sitä ainakin on tehty tai ainakin tulossa. :D


Ennen ensimmäistä yövuoroa. Kylmä ja nenä vuotaa, mutta töihin piti mennä.

Ensimmäisen yövuoron jälkeen oli niin vetämätön fiilis, että jäin saikulle. Roni lämmittämäsä jalkoja.


Flunssa vähän jo paremmalla mallilla, varmasti makoilun ansiosta. ;) Vielä on nuhaa ja yskää, mutta ei niin kipeä ja voimaton olo. Huomenna ja tiistaina töihin ja sitten alkaakin viikon loma! :) Wuhuu! Helsingin Winner ja Voittaja -koiranäyttely lähestyy vauhdilla, siihenhän on alle viikko jäljellä. Torstaina lähdetään Miran kanssa ajelemaan Hyvinkäälle, perjantaina pidetään vapaa päivä ja lauantai ja sunnuntai omistetaan koiranäyttelyille! :)

Eilen käytiin M kanssa joulumarkkinoilla pyörähtämässä ja siitä mentiin vanhempieni luo syömään. Markkinoilta jäi käteen kori, johon saa kerättyä takkapuita, purkki valkosipulisinappia, valkosipulimajoneesia ja lumimanteleita. Ostettiin pari leipääkin maistiaisiksi. Sen jotenkin huomaa, että pöllöt ovat nyt muodissa. Äitini on aina tykännyt pöllöistä ja pitkään ollaan osteltu niitä tuliaisiksi. Nyt niitä oli vaikka kuinka paljon erilaisia pöllöjä korujen sun muiden muodossa. Onhan ne ihania, itsekin omistan yhden pöllökorun ja -korvikset. Mutta jotenkin ne ei tunnu enää yhtä kivoilta, kun niitä on jokaisella.


Markkinoilta tehty löytöjä ja matkalla syömään porukoille :P

Löysin jotain ihanaa Instagramia selaillessa! Nyt tiedän, mitä kirjoitan lahjatoivelistaan ;)
www.shopebbo.com Siellä on yksi aivan ihana kello ja ihana ranne- ja kaulakoru, korjaan, -koruja. Eritoten rannekelloa olen kaivannut jo pitkään, mutta vielä en ollut törmännyt sopivaan. Toivon siis todella saavani sellaisen!



Iloista alkavaa joulukuuta ja ensimmäistä adventtia!
 

torstai 27. marraskuuta 2014

Roni 3v!

Kolme vuotta sitten syntyi ihana Woolmill' s Von Klain -pentue, josta otettiin ensimmäinen koira meidän perheeseen. Viime torstaina 20.11 herkuteltiin pitsaa ja koirat maksalaatikkonakkikakkua synttäreiden kunniaksi.






On se Ronsku vähän näistä kuvista kasvanut ja miehistynyt. Haiman vajaatoiminnan takia on ollut vaikea saada painoa yli 20 kg, mutta noin kuukausi sitten vaihdettiin taas raakahaimaan ja se on tuottanut tuloksia. Roni painaa nyt 21,4 kg!! Jes! :) Ja Ronsku on yhtä pirteä kuin aina, jos ei jopa energisempi. Meidän pikku loikkija.

Kesällä viimeksi herkuteltiin Wäinön synttäreillä "kakkua" ja nyt uusinta Ronin synttäreillä.







Voiko koirista ottaa liikaa kuvia? :D Harmi vaan, että nämä meidän sessut näyttää hieman räjähtäneiltä. Kuviin ei oo harjattu eikä trimmattu ja sen kyllä huomaa :D Suloisia ne silti on.

tiistai 18. marraskuuta 2014

Joululahjaprojekti




Tänä vuonna ajattelin tehdä itse kaikille jonkun joululahjan. Lisukkeeksi sitten ostaa jotain pientä. Pienellä pudjetilla mennään rempan syötyä rahoja, mutta eikös itsetehty ole parempi kuin ostettu? Vai mitä mieltä ootte? Alla olevassa kuvassa tulossa yksi joululahja.




Mitä sitten teenkin on Wäinö aina hengessä mukana. Tänään imuroitiin yhdessä Wäinön kanssa, ollaan kudottu yhdessä ja katseltu tv:tä. Haettiin molempien koirien kanssa puuklapeja ulkoa ja Wäinö tuli auttamaan lisäämään puita takkaan. Wäinö auttoi tänään myös Ronin turkin harjaamisessa ja tassujen trimmaamisessa. Omalla kohdallaan ei sitten enää olisi halunnut makoilla vaan paikoillaan. Välillä melkein ahdistaa tuollainen pikkuapuri. Apuri, joka on koko ajan tiellä ja liian lähellä. Mönkimässä vielä vähän lähemmäksi. Suukottelemassa ja kirputtamassa, jotta varmasti huomataan. Mutta se on meidän Wäinö. Pikku hölmöliini aina huomiota vailla. En vaihtaisi! :)







 
Roni tulee välillä viereen pötköttelemään, mutta useimmiten tykkää olla omissa oloissa näköetäisyydellä tai sitten sohvan toisessa päässä, lähellä muttei iholla, kuten Wäinö :)
 
 
Millä mallilla teillä muilla on joululahjat?

maanantai 17. marraskuuta 2014

Sunnuntain huumaa



Sunnuntai oli vapaapäivä ja nukuttiin pitkään. Iltapäivällä mentiin kummipojan synttäreille ja siellä meno oli aika kova. Heillä oli yksi kaverikin käymässä ja he leikkivät kaikilla lahjoilla, joita olivat saaneet lahjaksi. Lahjaksi saatu radiopuhelinkin oli aika kova sana. Kuljettiin huoneesta toiseen ja huudeltiin kaikkea. Välillä syötiin kakkua ja herkkuja ja meno taas jatkui. Serkkupoikien tultua meno oli vieläkin kovempi! :D Hauskaa katsella, kun lapsilla on hauskaa, mutta kyllä pelkkä katsominenkin alkaa väsyttää. Ei sitä itse jaksaisi noin enää juoksennella ja hyppiä paikasta toiseen monta tuntia.

Kotiuduttua M teki ruokaa ja lähdin koirien kanssa lenkille. Pimeä tulee jo niin nopeasti, joten kaikille heijastiliivit päälle, myös koirille. Lenkin jälkeen ruokaa nassuun ja köllöttelemään koirien kanssa tv:n ääreen. Herotv:ltä tuli mm. Fargo, joka rikossarja. Yleensä tällaisia ohjelmia en juuri katso, mutta oli ihan mielenkiintoinen sarja.




 
Ihanaa alkanutta viikkoa!

perjantai 14. marraskuuta 2014

Kahvia ja kakkusia



Marraskuun puoliväli jo häämöttää. Alkukuuta vietettiin ihanissa ilmoissa. Oli nimittäin sopivasti pakkasta ja saatiin lunta maahan. Sellainen keli olisi saanut puolestani jatkua kevääseen saakka.

Kuun vaihteessa vietettiin M:n synttäreitä ja törmäsin uuteen hauskaan kortti-/lautapeliin. En olekaan aiemmin pelannut Cards Against Humanity -peliä, which is a game for horrible people. Peli täynnä mustaa huumoria, mutta aika hauska sellainen, välillä sai nauraa posket kipeinä. Onneksi mukana oli taidokkaita englannin osaajia, oma englantini ei nimittäin olut aivan kympin luokkaa.

Isänpäiväkin hurahti ohitse, itsellä töiden merkeissä. Isää tuli muistettua kuitenkin jo hyvissä ajoin ennen sunnuntaita. Puhelimen välityksellä kulki tänä vuonna suuri osa isänpäivätoivotuksista. :) Ajattelin vielä jälkijunassa muistaa isää itsetehdyillä tossuilla. Niistä kuvaa, kun ehdin ottaa paremmalla kuin puhelimen kameralla.

Viime vapaapäivänäni kävin kaverin kanssa kaupungilla kahvilla. Käytiin Sweet vaasassa nauttimassa herkullista marenkikakkua kahvin kera. Samalla reissulla kävin ostamassa kummipojalle synttärilahjan, ja hänen synttäreitä vietämme sunnuntaina. Toivomuksena oli kummituspyjama, muttei Vaasan kaupoista sellaista löytynyt. Ostin siis vähän erilaisen pyjaman, joka toivottavasti myös kummipojan mieleen. Kortti saa olla sitten vähän kummitusaiheisempi. :) Vähän eksyttiin kaverin kanssa myös shoppailemaan jotain itselle. Itse löysin ihanan pitkän hupparin, jollaista olen jo pitkään halunnut. Löysin myös ihanan pitkän neuletakin, niitä ei voi olla koskaan liikaa. ;)



Oon ilmoittanut Wäinön joulukuussa oleviin näytelmiin Helsinkiin 6.-7.12. Kaksipäiväinen näyttely  ja sain toivottua lomankin kyseiselle viikolle. Aika jännittävää, kuinka Wäinö pärjää, vaikkakin vielä junnuluokassa näytellään. Sain kaverinkin lahjottua paikalle näyttämään Wäinön! ;) Nyt kun lumetkin on taas sulaneet, niin voitaisiin mennä pyörälenkeille, että treenaantuu Wäinön juoksu vielä kehiä ajatellen. :)

perjantai 31. lokakuuta 2014

Kiirus lokakuu

Terkut täältä kaaoksen keskeltä, tai tänään saatiin vihdoin tavarat paikoilleen ja siivottua! Blogissa on ollut kuukauden tauko, kun aika on tuntunut menevän töiden, rempan, kavereiden, koirien lenkitysten ja omien ajatusten parissa. Käsitöitäkin on tullut tehtyä :P Instagrammista on tietysti pystynyt seuraileman mun touhuja, vaikka aika vähän sinnekin on tullut päiviteltyä. Jos tästä liikenisi vähän aikaa tänne bloginkin puolelle.

Välillä tuntunut vähän ahtaalta täällä rempan keskellä. Meidän keittiö/olkkari, joka siis yhtenäistä tilaa, on ollut ihan täynnä tavaraa. Pikkumakkareista roudattiin kaikki tavarat pois, joten keskellä olkkaria on ollut sänky, tietokonepöytää, exktra sohvaa, vaatteita laatikoissa... On ollut oikein unelma olosuhteet, mutta nyt vihdoin näyttää paremmalta.

Makkareista on poistettu kaapit välistä eli nyt ne ovat yksi yhtenäinen tila. Ihanan tilava, eikä vielä olla päätetty, mitä sitten kun kaikki on valmista, tuleeko väliin kaappi vai pidetäänkö näin. Tapetit on revitty pois, seinät paklattu ja hiottu, vanhat lattiat peräkärryssä ja yksi kerros pohjamaalia seinissä. Katsotaan koska maalattaisiin toinen kerros vai laitettaisiinko vain tapetit siihen päälle. Aika näyttää. Keskiviikkona lattiat käytiin tasottamassa ja tänään saatiin uudet lattiat makkareihin. Vihdoinkin kaikkialla asunnossa sama lattia, josta aiemmin olen laittanutkin jo kuvia.

Laitettiin tavarat jo takaisin makkareihin, vaikkakin listat ja tapetit vielä puuttuvat. Ne saavat odottaa hetken, että saadaan päätettyä hyvä tapetti. Muutenkin piti saada tavarat paikoilleen, kun M:lla on synttärit huomenna ja pidetään juhlat. Mahtuu vähän paremmin porukkaa, kun tavarat ovat omilla paikoillaan. Ihana saada pikku kinkerit pitkästä aikaa. Vähän paljua, saunaa ja hyvää seuraa! :)


 
 

torstai 25. syyskuuta 2014

Valmis olohuoneen remontti ja uudet sohvat



Jo jonkin aikaa meillä on ollut remontti valmis, tältä erää. Lattiat on vaihdettu keittiö/olohuone alueelle ja olohuoneen seinät maalattu ja yksi seinä on saanut uuden tapetin. Ei kauaa maltettu odotella, kunnes aloitettiin makkareiden remontti. Makkareiden välistä on jo purettu kaapit ja tapettia on jo jonkin verran saatu poistettua. Remontin takia olohuoneessakin on jo vähän laatikoita ja sotkuista, mutta sellaista se remppaaminen on. Toivottavasti saadaan nopeasti makkareiden remppa valmiiksi, niin ei tarvitse katsella vaatteita laatikoissa ja muuta sotkua! :)

Tältä meillä näyttää olohuoneen remontin jälkeen - toistaiseksi ilman verhoja:








En malta odottaa, että saadaan makkareihinkin tällainen lattia. Keltainen parketti ei ole oikein mun makuun. Vielä on pohdinnan alla laitetaanko makkareihin tapettia vai maalataanko seinät. Ainakin ensin pohjamaali ja katsotaan sitten tarkemmin, kun se on ajankohtaisempaa.

Lämmintä talven varalle



Syksyistä ilmaa on jatkunut jo jonkin aikaa ja kylmä tuuli on tullut tutuksi. On saanut pukea hyvin päälle, että tarkenee mennä koirien kanssa käpsyttelemään ulos. Toissapäivänä saatiin jo esimakua lumesta, rakeiden muodossa. Lunta ei onneksi vielä, eivätkä rakeetkaan kauaa pysyneet maassa. Kun ilmat tästä vielä viilenevät, niin villasukat pääsevät lämmittämään ainakin minun jalkojani.

Kaapistani löytyy jos jonkinmoisia villasukkia - niin nilkkapituisia kuin "normaalin" mittaisiakin. Pitkään olen kaivannut polvenmittaisia sukkia. Ne lämmittäisivät niin mukavasti ilmojen viiletessä tai jos muuten vaan on viluinen olo. Kirjoitinkin jo siitä, että sain toisen sukan valmiiksi. Mittaa sukilla on juuri polven alle asti. Nyt on toinenkin sukka valmiina, joten ei haittaa, vaikka kylmät ilmat tulisivat jo pian.




Seuraavaksi projektiksi olin ajatellut ottaa virkatun pyöreän maton, mutta katsotaan, kuinka sitä ehtii. Aloitimme pikkumakkareiden rempan purkamalla kaapit huoneiden välistä ja sen remontin kanssa saa varmasti hyvin ajan kulumaan.

maanantai 15. syyskuuta 2014

Verijälki



Pitkään on tullut ajateltua, että pitäisi kokeilla Ronin ja Wäinön kanssa jälkeä, mutta tähän mennessä en ollut saanut aikaiseksi. Nyt päästiin vihdoin lauantaina kokeilemaan ja se oli aika kivaa - hirvikärpäsiä lukuunottamatta.

Mentiin Miran ja yhden toisen kaverin kanssa meidän lähimetsään. Siellä on aika kivat maastot jälkeä ajatellen, eikä muita häiriötekijöitä. Kokeiltiin ensin "pussiruuan" kanssa jälkeä, mutta meidän koirilla se ei oikein onnistunut. Mutta toisaalta pojat ei vielä tienneet, mitä kuuluu edes tehdä. Toisen kaverin koissulla "pussiruualla" onnistui ihan hyvin. Sitä pari kertaa kokeiltua vaihdettiin verijälkeen.

Ääni muuttui kellossa, kun vaihdettiin "pussiruoka" vereen ja kanankauloihin. Ensin vähän ihmeteltiin jäljen alussa, mitä pitäis nyt tehdä, mutta kun pojat sai hajusta kiinni, niin meni hienosti. Erityisesti Wäinö keskittyi todella hyvin ja oli tyytyväinen lopussa häämöttävään palkkaan, kanankaulaan. Lopetettiin hyvissä ajoin, niin kauan kun molemmilla meni hyvin. Sen jälkeen käytiin vielä metsässä lenkillä ja pojat pääsi riekkumaan narttukoiran kanssa.

Ehdottomasti kokeillaan tätä vielä uudestaan, kun meni niin hyvin! :) Ja veren kanssa kokeillaan ensikerrallakin.




tiistai 9. syyskuuta 2014

Viikonloppu

Kolmivuorotyöläisellä viikonloppu lähtee käyntiin vasta, kun vapaat alkavat. Lauantaina aamuvuoron jälkeen mulla alkoi vapaat ja olin sopinut tapaamisen yhden tutun kanssa. Olin nimittäin Facebook kirppiksellä myynyt kamerani hänelle. Kamera oli jo kauan pyörinyt kaapissa käyttämättömänä, joten oli jo korkea aika päästä siitä eroon! Perjantaina vein myös vaatekaapistani karsimat vaatteet töihin "kirppikselle". Saavat työkaverit ensin katsoa vaatteet läpi ja katsotaan, minne loput laitetaan.




Lauantai-illalla lämmitettiin palju ja nautittiin sen lämmöstä. Saatiin pari kaveriakin paljuilemaan. Ai niin, anoppi kävi hakemassa omput ja punanviinimarjat, että voi alkaa mehustaa. Mitään kuvia ei tullut otettua lauantailta, mutta vietettiin rento ilta kavereiden, alkoholin ja ruuan parissa. ;)

Sunnuntaina tietenkin iski kauhea väsymys, ei kuitenkaan krapula. Onneksi anopilla on pienimuotoinen videovuokraamo kotona. Muutama hyllyllinen elokuvia, joista suurin osa on myös mun makuun! :) Kaksi elokuvaa lainasin aiemmin, joten oli tekemistä sunnuntaille. Illalla pyörähdin pikaisesti hakemassa anopin luota hänen mehustamaansa mehua. Oms noms, otin kaksi omppua ja yhden punaviinimarjapullon, niin riittää hetkeksi juotavaa.

Maanantai oli vielä vapaa ja kävin koissujen kanssa koirapuistossa samalla, kun kävin "shoppailemassa". Koirapuistossa oli aika hiljaista päiväsaikaan, joten pojat sai vain yhden leikkikaverin. Biltemasta sain vihdoin haettua pyörään uuden renkaan ja kumin. Päästään Wäiskin kans pyöräilemään. Poitsu alkaa saada vähä jo painoa, joten pakko saada reippaampaa liikettä siihen! :D

torstai 4. syyskuuta 2014

Ranskalainen patonki



Tein tänään ehkä ensimmäistä kertaa patonkia ja ei olisi voinut paremmin onnistua! Täydellisen pehmeä sisältä ja hieman rapea pinta. M sanoi, että minä teen jatkossa patongit. :D Satuin löytämään niin hyvän ohjeen, että on pakko jakaa se täällä! Reseptin löysin makuja.fi sivustolta,  täältä.

Ohje on neljälle patongille, mutta itse tein sen puoliksi. Siitä tuli kaksi isoa patonkia.


Neljä patonkia:

50 g hiivaa
5 dl vettä
2 tl suolaa
1 rkl oliiviöljyä (itse käytin valkosipuli oliiviöljyä)
n. 14 dl vehnäjauhoja

1. Liuota hiiva tuskin kädenlämpöiseen veteen, lisää suola ja öljy ja työstä joukkoon jauho sileäksi, joustavaksi taikinaksi. Vaivaa taikinaa pitkään, 10-12 minuuttia käsivoimin. Peitä ja anna nousta 30 minuuttia. Painele noussut taikina takaisin kulhoon ja nostata vielä toiset 30 minuuttia.

2. Kuumenna uuni 250 asteeseen. Vaivaa taikina läpi kunnolla leivinpöydällä. Jaa taikina neljään osaan, kieritä niistä kapeat pitkot ja aseta ne öljytylle uunipellille. Jauhota patongit kevyesti pinnalta. Leikkaa patonkeihin muutama vinoviilto terävällä veitsellä ja anna nousta 20 minuuttia liinan alla.

3. Paista patongit uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes ne saavat hienon värin. Suihkuta mielellään vettä uuniin muutaman kerran. Jäähdytä patongit ritilällä ilman liinaa, jolloin ne pysyvät rapeina.



Tällä ohjeella tehdään varmasti jatkossakin patonkeja. Heti meni yksi patonki kaupan, toivottavasti myös aamupalalle vähän. :P Saa M tehdä huomenna uuden satsin ja vaikka heti neljä leipää!





Mehumaistiaiset



Anoppi mehusti eilen omppuja ja antoi yhden pullon meille maistiaisiksi. On muuten mielettömän hyvää! Miksi en muista, että meillä oltaisiin koskaan mehustettu omenoita, saatika tehty omenahilloa? Vain valko-, puna- ja mustaviinimarjoista tehty mehua ja joskus joitain erikoismehuja, kuten vadelmaa tai karviaisia esimerkiksi punaisten marjojen joukkoon. Hilloa muistaakseni vain puolukoista. Anoppi oli saanut kuusi pussillista omenoita työkaverilta ja sai siitä hurjasti omenamehua ja yhden satsin omenahilloa. Lupasi tehdä meillekin mehua, jos tuon omenoita! :)







Meillä on kaksi omenapuuta ja olen ehtinyt monesti miettiä, mitä tekisin omenoille. Toinen puu on jo tiputtanut aika paljon omenoita, mikä vaikeuttaa ruohonleikkuuta. Nyt on siihenkin "ongelmaan" ratkaisu, kun ihana anoppi tarjoutui tekemään omenoista mehua. Eilen keräilin toisesta omenapuusta suurimman osan ompuista ja samalla vähän leikkelin sitä, sillä oksat ovat aivan tontin kulmassa sekaisin "reunapuskan" kanssa. Muutenkaan ei tullut syksyllä/keväällä karsittua oksia, joten omenapuu oli jo sen näköinenkin. Yksi iso kassillinen omenoita tuli kulmassa olevasta puusta ja tänään ajattelin poimia siitä loput (joihin yllän). Sen jälkeen toisen omenapuun kimppuun. Kuvissa olevat kirkuvan punaiset omenat, lakkaomenat ovat siskon tuparilahjapuusta. Siitä tuli noin kymmenisen omenaa ja muutama tuli syötyä itse, nams! Loput pääsevät mehustettavaksi.





Punaviinimarjapuskatkin olivat vielä koskemattomina pihassa, joten poimin niistäkin parhaimpia mehustettavaksi. Yllättävää kyllä, osa niistä oli vielä hyvänmakuisia. Olin ehtinyt ajatella, että marjat ovat ihan käyneitä, mutta ehkä osalle niistä saadaan vielä käyttöä - mehumaijassa. Illalla ehdin poimia puoli ämpärillistä ennen pimeän tuloa ja tänään olisi tarkoitus poimia lisää, anoppi lupaili nimittäin viikonloppuna mehustaa.


tiistai 2. syyskuuta 2014

Cocktail-riisipiirakoita ja kyy-viihdettä

Aamulla odottelin Miraa meille käymään. Laitoin cocktail-riisipiirakat uuniin ja kahvin tippumaan. Pientä aamupalaa ennen lenkkiä. Kahvikupposet juotuamme ja syötyämme suunnattiin lenkille läheiselle hiekkatielle, joka jatkuu aina Vähäkyröstä Laihialle asti.

Käpsyteltiin hiekkatietä ja vähän väliä vastaan ja takaa tuli traktoreita. Näköjään ovat tällä hetkellä pelloilla hommissa, kun noin pörräävät edes takaisin. Hiekkatiellä vaastaan tuli ehkäpä traktorin alle jäänyt kyy. Pää oli lytyssä mutta takakroppa vielä luikerteli. Tästä syystä uskalsin ottaa siitä kuvankin ja pätkän videota. Ei mitään mahdollisuuksia, että kyy olisi pystynyt hyökkäämään, suoletkin sillä olivat pihalla joistakin kohtaa. Silti jotenkin ällöttävä luikertelija!



Jatkettiin vielä matkaa ja aikamme kuljettuamme yhden pellon laidalla tuli vielä elossa oleva saman kokoinen kyykäärme vastaan. Hyi, on ne vaan ällöttäviä! Päätettiin kääntyä takaisin, ettei koirat saa osumaa. Paluumatkalla ei enää nähty käärmeitä, jos tätä kituvaa yksilöä ei lasketa. Matkaa kertyi noin 10 km, sama reitti, jonka menin aiemmin pyörällä koirien kanssa. Nyt selvästi mukavampi koirille kulkea, kun ei ole 28 astetta lämmintä.

Sanotteko muuten, että käärme pistää vai puree? Eikös käärmeillä ole vain yläpuolella kaksi hammasta, joten voisi ajatella pistämiseksi, mutta toisaalta sillä on leuat, joilla se puree. Mielipiteitä?

Pataleipä



Yksi leipä

2 tl suolaa
1 tl kuivahiivaa
7 dl jauhoja
3,5 dl vettä (reilusti kädenlämpöistä, n. 42 astetta)


Eilen illalla tein pataleivän juuren valmiiksi. Siihen ei montaa minuuttia mennyt, sillä resepti on niin yksinkertainen. Laitetaan vain kuivat aineet yhteen, lisätään vesi ja sitten nopeasta sekoitetaan, eikä jäädä vaivaamaan. Juuri saa kohota liinan/kelmun alla 12-18 tuntia, esimerkiksi yön yli. Tämän jälkeen laitetaan jauhoja alustalle ja nostetaan valmistunut taikinan siihen. Käännetään varovaisesti reunoilta keskelle pari kertaa ja annetaan kohota vielä reilu puoli tuntia. Samanaikaisesti padan voi laittaa jo 250 asteiseen uuniin lämpenemään.



 





En tiedä kuuluuko taikinan olla niin taikinainen vai olisiko jauhoja saanut olla enemmän? Taikina jäi aivan sormiin kiinni sitä pataan siirtäessä. Siksi siis noin "sotkuisen" näköinen yllä olevassa kuvassa. Laitoin kannen päälle ja paistoin 30 minuuttia. Tämän jälkeen otin kannen pois ja paistoin vielä 15 minuuttia. Ohjeista luin, että padan olisi hyvä olla n. 3 l kokoinen, itse käytin 2,5 l kokoista pataa.





Leipä olisi saanut olla ehkä aavistuksen kauemmin uunissa, sillä leipä tuntui sisältä olevan pikkuisen taikinainen. Ei mitenkään häiritsevästi, hyvin se silti tuntui menevän kaupaksi :D Mutta tietää ensi kerralla pitää hieman kauemmin. Pinta oli ihanan rapsakka ja sisältä ihanan pehmeä. Mainio iltapala.

Tein leivästä aika pelkistetyn version, mutta halutessa voi käyttää eri jauhoja tai lisätä joukkoon esimerkiksi siemeniä tai vaikka valkosipulia, kukin oman maun mukaan.