Valmis olohuoneen remontti ja uudet sohvat

Jo jonkin aikaa meillä on ollut remontti valmis, tältä erää. Lattiat on vaihdettu keittiö/olohuone alueelle ja olohuoneen seinät maalattu ja yksi seinä on saanut uuden tapetin. Ei kauaa maltettu odotella, kunnes aloitettiin makkareiden remontti. Makkareiden välistä on jo purettu kaapit ja tapettia on jo jonkin verran saatu poistettua. Remontin takia olohuoneessakin on jo vähän laatikoita ja sotkuista, mutta sellaista se remppaaminen on. Toivottavasti saadaan nopeasti makkareiden remppa valmiiksi, niin ei tarvitse katsella vaatteita laatikoissa ja muuta sotkua! :)

Tältä meillä näyttää olohuoneen remontin jälkeen - toistaiseksi ilman verhoja:

En malta odottaa, että saadaan makkareihinkin tällainen lattia. Keltainen parketti ei ole oikein mun makuun. Vielä on pohdinnan alla laitetaanko makkareihin tapettia vai maalataanko seinät. Ainakin ensin pohjamaali ja katsotaan sitten tarkemmin, kun se on ajankohtaisempaa.

Lämmintä talven varalle

Syksyistä ilmaa on jatkunut jo jonkin aikaa ja kylmä tuuli on tullut tutuksi. On saanut pukea hyvin päälle, että tarkenee mennä koirien kanssa käpsyttelemään ulos. Toissapäivänä saatiin jo esimakua lumesta, rakeiden muodossa. Lunta ei onneksi vielä, eivätkä rakeetkaan kauaa pysyneet maassa. Kun ilmat tästä vielä viilenevät, niin villasukat pääsevät lämmittämään ainakin minun jalkojani.

Kaapistani löytyy jos jonkinmoisia villasukkia - niin nilkkapituisia kuin "normaalin" mittaisiakin. Pitkään olen kaivannut polvenmittaisia sukkia. Ne lämmittäisivät niin mukavasti ilmojen viiletessä tai jos muuten vaan on viluinen olo. Kirjoitinkin jo siitä, että sain toisen sukan valmiiksi. Mittaa sukilla on juuri polven alle asti. Nyt on toinenkin sukka valmiina, joten ei haittaa, vaikka kylmät ilmat tulisivat jo pian.

Seuraavaksi projektiksi olin ajatellut ottaa virkatun pyöreän maton, mutta katsotaan, kuinka sitä ehtii. Aloitimme pikkumakkareiden rempan purkamalla kaapit huoneiden välistä ja sen remontin kanssa saa varmasti hyvin ajan kulumaan.

Verijälki

Pitkään on tullut ajateltua, että pitäisi kokeilla Ronin ja Wäinön kanssa jälkeä, mutta tähän mennessä en ollut saanut aikaiseksi. Nyt päästiin vihdoin lauantaina kokeilemaan ja se oli aika kivaa - hirvikärpäsiä lukuunottamatta.

Mentiin Miran ja yhden toisen kaverin kanssa meidän lähimetsään. Siellä on aika kivat maastot jälkeä ajatellen, eikä muita häiriötekijöitä. Kokeiltiin ensin "pussiruuan" kanssa jälkeä, mutta meidän koirilla se ei oikein onnistunut. Mutta toisaalta pojat ei vielä tienneet, mitä kuuluu edes tehdä. Toisen kaverin koissulla "pussiruualla" onnistui ihan hyvin. Sitä pari kertaa kokeiltua vaihdettiin verijälkeen.

Ääni muuttui kellossa, kun vaihdettiin "pussiruoka" vereen ja kanankauloihin. Ensin vähän ihmeteltiin jäljen alussa, mitä pitäis nyt tehdä, mutta kun pojat sai hajusta kiinni, niin meni hienosti. Erityisesti Wäinö keskittyi todella hyvin ja oli tyytyväinen lopussa häämöttävään palkkaan, kanankaulaan. Lopetettiin hyvissä ajoin, niin kauan kun molemmilla meni hyvin. Sen jälkeen käytiin vielä metsässä lenkillä ja pojat pääsi riekkumaan narttukoiran kanssa.

Ehdottomasti kokeillaan tätä vielä uudestaan, kun meni niin hyvin! :) Ja veren kanssa kokeillaan ensikerrallakin.




Viikonloppu

Kolmivuorotyöläisellä viikonloppu lähtee käyntiin vasta, kun vapaat alkavat. Lauantaina aamuvuoron jälkeen mulla alkoi vapaat ja olin sopinut tapaamisen yhden tutun kanssa. Olin nimittäin Facebook kirppiksellä myynyt kamerani hänelle. Kamera oli jo kauan pyörinyt kaapissa käyttämättömänä, joten oli jo korkea aika päästä siitä eroon! Perjantaina vein myös vaatekaapistani karsimat vaatteet töihin "kirppikselle". Saavat työkaverit ensin katsoa vaatteet läpi ja katsotaan, minne loput laitetaan.

Lauantai-illalla lämmitettiin palju ja nautittiin sen lämmöstä. Saatiin pari kaveriakin paljuilemaan. Ai niin, anoppi kävi hakemassa omput ja punanviinimarjat, että voi alkaa mehustaa. Mitään kuvia ei tullut otettua lauantailta, mutta vietettiin rento ilta kavereiden, alkoholin ja ruuan parissa. ;)

Sunnuntaina tietenkin iski kauhea väsymys, ei kuitenkaan krapula. Onneksi anopilla on pienimuotoinen videovuokraamo kotona. Muutama hyllyllinen elokuvia, joista suurin osa on myös mun makuun! :) Kaksi elokuvaa lainasin aiemmin, joten oli tekemistä sunnuntaille. Illalla pyörähdin pikaisesti hakemassa anopin luota hänen mehustamaansa mehua. Oms noms, otin kaksi omppua ja yhden punaviinimarjapullon, niin riittää hetkeksi juotavaa.

Maanantai oli vielä vapaa ja kävin koissujen kanssa koirapuistossa samalla, kun kävin "shoppailemassa". Koirapuistossa oli aika hiljaista päiväsaikaan, joten pojat sai vain yhden leikkikaverin. Biltemasta sain vihdoin haettua pyörään uuden renkaan ja kumin. Päästään Wäiskin kans pyöräilemään. Poitsu alkaa saada vähä jo painoa, joten pakko saada reippaampaa liikettä siihen! :D

Ranskalainen patonki

Tein tänään ehkä ensimmäistä kertaa patonkia ja ei olisi voinut paremmin onnistua! Täydellisen pehmeä sisältä ja hieman rapea pinta. M sanoi, että minä teen jatkossa patongit. :D Satuin löytämään niin hyvän ohjeen, että on pakko jakaa se täällä! Reseptin löysin makuja.fi sivustolta,  täältä.

Ohje on neljälle patongille, mutta itse tein sen puoliksi. Siitä tuli kaksi isoa patonkia.


Neljä patonkia:

50 g hiivaa
5 dl vettä
2 tl suolaa
1 rkl oliiviöljyä (itse käytin valkosipuli oliiviöljyä)
n. 14 dl vehnäjauhoja

1. Liuota hiiva tuskin kädenlämpöiseen veteen, lisää suola ja öljy ja työstä joukkoon jauho sileäksi, joustavaksi taikinaksi. Vaivaa taikinaa pitkään, 10-12 minuuttia käsivoimin. Peitä ja anna nousta 30 minuuttia. Painele noussut taikina takaisin kulhoon ja nostata vielä toiset 30 minuuttia.

2. Kuumenna uuni 250 asteeseen. Vaivaa taikina läpi kunnolla leivinpöydällä. Jaa taikina neljään osaan, kieritä niistä kapeat pitkot ja aseta ne öljytylle uunipellille. Jauhota patongit kevyesti pinnalta. Leikkaa patonkeihin muutama vinoviilto terävällä veitsellä ja anna nousta 20 minuuttia liinan alla.

3. Paista patongit uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes ne saavat hienon värin. Suihkuta mielellään vettä uuniin muutaman kerran. Jäähdytä patongit ritilällä ilman liinaa, jolloin ne pysyvät rapeina.



Tällä ohjeella tehdään varmasti jatkossakin patonkeja. Heti meni yksi patonki kaupan, toivottavasti myös aamupalalle vähän. :P Saa M tehdä huomenna uuden satsin ja vaikka heti neljä leipää!

Mehumaistiaiset

Anoppi mehusti eilen omppuja ja antoi yhden pullon meille maistiaisiksi. On muuten mielettömän hyvää! Miksi en muista, että meillä oltaisiin koskaan mehustettu omenoita, saatika tehty omenahilloa? Vain valko-, puna- ja mustaviinimarjoista tehty mehua ja joskus joitain erikoismehuja, kuten vadelmaa tai karviaisia esimerkiksi punaisten marjojen joukkoon. Hilloa muistaakseni vain puolukoista. Anoppi oli saanut kuusi pussillista omenoita työkaverilta ja sai siitä hurjasti omenamehua ja yhden satsin omenahilloa. Lupasi tehdä meillekin mehua, jos tuon omenoita! :)

Meillä on kaksi omenapuuta ja olen ehtinyt monesti miettiä, mitä tekisin omenoille. Toinen puu on jo tiputtanut aika paljon omenoita, mikä vaikeuttaa ruohonleikkuuta. Nyt on siihenkin "ongelmaan" ratkaisu, kun ihana anoppi tarjoutui tekemään omenoista mehua. Eilen keräilin toisesta omenapuusta suurimman osan ompuista ja samalla vähän leikkelin sitä, sillä oksat ovat aivan tontin kulmassa sekaisin "reunapuskan" kanssa. Muutenkaan ei tullut syksyllä/keväällä karsittua oksia, joten omenapuu oli jo sen näköinenkin. Yksi iso kassillinen omenoita tuli kulmassa olevasta puusta ja tänään ajattelin poimia siitä loput (joihin yllän). Sen jälkeen toisen omenapuun kimppuun. Kuvissa olevat kirkuvan punaiset omenat, lakkaomenat ovat siskon tuparilahjapuusta. Siitä tuli noin kymmenisen omenaa ja muutama tuli syötyä itse, nams! Loput pääsevät mehustettavaksi.

Punaviinimarjapuskatkin olivat vielä koskemattomina pihassa, joten poimin niistäkin parhaimpia mehustettavaksi. Yllättävää kyllä, osa niistä oli vielä hyvänmakuisia. Olin ehtinyt ajatella, että marjat ovat ihan käyneitä, mutta ehkä osalle niistä saadaan vielä käyttöä - mehumaijassa. Illalla ehdin poimia puoli ämpärillistä ennen pimeän tuloa ja tänään olisi tarkoitus poimia lisää, anoppi lupaili nimittäin viikonloppuna mehustaa.

Cocktail-riisipiirakoita ja kyy-viihdettä

Aamulla odottelin Miraa meille käymään. Laitoin cocktail-riisipiirakat uuniin ja kahvin tippumaan. Pientä aamupalaa ennen lenkkiä. Kahvikupposet juotuamme ja syötyämme suunnattiin lenkille läheiselle hiekkatielle, joka jatkuu aina Vähäkyröstä Laihialle asti.

Käpsyteltiin hiekkatietä ja vähän väliä vastaan ja takaa tuli traktoreita. Näköjään ovat tällä hetkellä pelloilla hommissa, kun noin pörräävät edes takaisin. Hiekkatiellä vaastaan tuli ehkäpä traktorin alle jäänyt kyy. Pää oli lytyssä mutta takakroppa vielä luikerteli. Tästä syystä uskalsin ottaa siitä kuvankin ja pätkän videota. Ei mitään mahdollisuuksia, että kyy olisi pystynyt hyökkäämään, suoletkin sillä olivat pihalla joistakin kohtaa. Silti jotenkin ällöttävä luikertelija!

Jatkettiin vielä matkaa ja aikamme kuljettuamme yhden pellon laidalla tuli vielä elossa oleva saman kokoinen kyykäärme vastaan. Hyi, on ne vaan ällöttäviä! Päätettiin kääntyä takaisin, ettei koirat saa osumaa. Paluumatkalla ei enää nähty käärmeitä, jos tätä kituvaa yksilöä ei lasketa. Matkaa kertyi noin 10 km, sama reitti, jonka menin aiemmin pyörällä koirien kanssa. Nyt selvästi mukavampi koirille kulkea, kun ei ole 28 astetta lämmintä.

Sanotteko muuten, että käärme pistää vai puree? Eikös käärmeillä ole vain yläpuolella kaksi hammasta, joten voisi ajatella pistämiseksi, mutta toisaalta sillä on leuat, joilla se puree. Mielipiteitä?

Pataleipä

Yksi leipä

2 tl suolaa
1 tl kuivahiivaa
7 dl jauhoja
3,5 dl vettä (reilusti kädenlämpöistä, n. 42 astetta)


Eilen illalla tein pataleivän juuren valmiiksi. Siihen ei montaa minuuttia mennyt, sillä resepti on niin yksinkertainen. Laitetaan vain kuivat aineet yhteen, lisätään vesi ja sitten nopeasta sekoitetaan, eikä jäädä vaivaamaan. Juuri saa kohota liinan/kelmun alla 12-18 tuntia, esimerkiksi yön yli. Tämän jälkeen laitetaan jauhoja alustalle ja nostetaan valmistunut taikinan siihen. Käännetään varovaisesti reunoilta keskelle pari kertaa ja annetaan kohota vielä reilu puoli tuntia. Samanaikaisesti padan voi laittaa jo 250 asteiseen uuniin lämpenemään.




 



En tiedä kuuluuko taikinan olla niin taikinainen vai olisiko jauhoja saanut olla enemmän? Taikina jäi aivan sormiin kiinni sitä pataan siirtäessä. Siksi siis noin "sotkuisen" näköinen yllä olevassa kuvassa. Laitoin kannen päälle ja paistoin 30 minuuttia. Tämän jälkeen otin kannen pois ja paistoin vielä 15 minuuttia. Ohjeista luin, että padan olisi hyvä olla n. 3 l kokoinen, itse käytin 2,5 l kokoista pataa.




Leipä olisi saanut olla ehkä aavistuksen kauemmin uunissa, sillä leipä tuntui sisältä olevan pikkuisen taikinainen. Ei mitenkään häiritsevästi, hyvin se silti tuntui menevän kaupaksi :D Mutta tietää ensi kerralla pitää hieman kauemmin. Pinta oli ihanan rapsakka ja sisältä ihanan pehmeä. Mainio iltapala.

Tein leivästä aika pelkistetyn version, mutta halutessa voi käyttää eri jauhoja tai lisätä joukkoon esimerkiksi siemeniä tai vaikka valkosipulia, kukin oman maun mukaan.

Rentoa syksyä

Noin puoli vuotta sitten oli mun synttärit ja sain M:ltä synttärilahjaksi lahjakortin kuumakivihierontaan Ihohudiin. Taisin sitä mainostaakin maaliskuussa, mutta ennen tätä päivää en ollut käyttänyt lahjakorttia. Heinäkuussa olin ajatellut siellä käydä, mutta oli niin lämpöisiä ilmoja, ettei tehnyt mieli kuumia kiviä selänpäällä. Ilmojen viiletessä varasin ajan, ja tänään oli oikein hyvä päivä kuumakivihieronnalle.

Aamu alkoi rennosti - tai heräämisen jälkeen rennosti, herätys ei nimittäin ollut rentouttava. Aamulla Wäinö vinkui ja piippaili sängyn vierellä M:n mentyä jo töihin. Yritin vähän rapsutella, josko saisin vielä hetkeksi ummistaa silmäni. Koiraherätyskello nosti minut sängystä yhdeksältä. Toisaalta se oli hyvä aika herätä, ettei mene turhan pitkäksi ja päivä vierisi ohitse.

Yhdeltä istuskelin Ihohudin vanhanaikaisella sohvalla, täytin tietoja lappuun ja odottelin vuoroani. Odotellessani ihailin, kuinka mahtavaa asiakaspalvelua he antoivat kassalla oleville asiakkaille. Asiakkaan lähtiessä huusivat heipat vielä perään, mikä sai yhden erityisen asiakkaan hykertelemään iloissaan. Hyvä asiakaspalvelu jatkui minunkin kohdalla ja mitäs muutakaan siinä voi kuin tulla hyvälle tuulelle. En muista koska olisin viimeksi rentoutunut noin. Kuumakivihieronta oli ihan taivaallista! Nyt tiedän, mikä on yksi joululahjatoiveistani!

Euforian huumassa ostin itselleni vielä kasvorasvan ja kaupungin läpi kävellessä käteeni tarttui myös puhelimelle "kotelo". Sitä olen ajatellut jo pitkään, mutta jäänyt aina ostamatta. Nyt se hyppäsi silmiini liikkeen ohi kävellessä ja se täytyi saada. Vihdoin sain sellaisen "kotelon", jossa sivulta tulee suoja/läppä näytön päälle, sisäpuolella on kätevästi myös kahdelle kortille paikka. Oon joskus kuullut, että magneetti "syö toimivuutta" pankkikortin sirusta (vai kuvittelenko vaan), voisikohan pitää paikkaansa? No, pian nähdään, tänään vielä ainakin toimi kortti.

Kiljuva nälkä. Se yllätti kuin ensilumi suomalaiset joka vuosi. :D Äkkiä kaupan kautta kotiin tekemään ruokaa. Loppu illan olenkin rentoillut tv:n ääressä. Ai niin, tein nopean juuren, joka saa valmistua liinan alla huomiseen. Sitä varten pääsen huomenna vielä shoppailemaan. Siitä enemmän myöhemmin. ;)

***

Syyskuu on alkanut ja syksy otetaan ilomielin vastaan. Karsin osittain jo vaatekaappia ja laitoin kaikenlaista kirpparilaatikkoon. Vielä yksi kaappi katsomatta, siellä ehkä eniten vaatetta, jota ei tule käytettyä. Kaapit katsottua läpi, saattaapi olla, että M repii ne pois. Ei olla nimittäin vieläkään rempattu makkareita. Päästään ainakin vähän eteenpäin, kun saadaan kaapit pois huoneiden välistä, ja repimään pikku hiljaa tapetteja/lattiaa irti. Jos kuitenkin ensin vaatteet läpi ja kirpparille, että pääsee niistä eroon. :)

Ihanaa syyskuun alkua!

 

♥

 

 

Ps. Villasukkakausi on avattu. Lauantai-iltana kudoin keväällä aloitetun villasukan loppuun.