Google+ Followers

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Iloa pienistä asioista

15 vuotta sitten, kun paappa oli vielä mukana, niin he tekivät mummun kanssa paljon ajelureissuja sinne ja tänne sukulaisten luo ja milloin minnekin. Vuoden lopusta asti meidän mummu on ollut aika yksinäinen oman poikansa kuoltua, joten ollaan yritetty käydä useammin pitämässä seuraa. Nyt kun mulla on loma, niin mullahan on hyvin aikaa.

Muutama viikko sitten houkuttelin mummua, että lähdettäisiin jossain käymään, kun mulla on loma. 15 vuotta kotona ilman sen suurempia reissuja sai mummun epäröimään. Kotona on hyvä olla, turvallista. Pienen pohdiskelun jälkeen hän kuitenkin suostui, että lähdettäisiin käymään siskoni luona Karstulassa.

Edellisenä iltana sain puhelun vielä iltakymmeneltä. Innokas mummu sieltä soitteli, että laittaisiko termariin kahvia ja tekisi muutamat paahtoleivät mukaan. Matkaahan ei ollut kuin 2-2,5h, mutta mikä ettei. Tämä niin ilahdutti mummua ja saatiin matkaan enemmän tunnelmaa.

Reissuaamuna mummu innokkaana, kaikki valmiina odotteli jo ovella, koska mennään. Jo Vaasan päässä käytiin hakemassa kukkia tuliaisiksi, kädet tyhjinä ei kylään voi mennä. Koko 2,5 tuntisen automatkan sain kuulla tarinaa jos mistäkin, eikä puheesta ollut puutetta.

Perille saavuttua ei kauaa istuskeltu siskoni luona, kun siskon mies ilmoitti, että hänen vanhempien luona odotti ruoka valmiina pöydässä. Yllättävä käänne, joka vähän hämmensi mummua, muttei laittanut vastaankaan. Pari tuntia siellä sitten vierähti syöden ja jutustellen. Siellä sitä juttukaveria riitti, kun siskon miehen vanhemmatkin ovat kovin puheliaita.

Kotimatkalla oltiin täysin vatsoin tyytyväisiä reissuun. Sisko antoi pakastimesta vielä mustikoita mummulle ja minulle mukaan. Piti saada tilaa uusille ja mummu oli syönyt mustikkansa jo aikapäiviä sitten. Kotimatkallakin juttua vielä riitti ja puhuttiin jo minun keskiviikon käynnistä mummun luona.

* * *

Olihan tämä terapeuttinenkin matka mummulle. Jotain vähän enemmän kuin kahvikupponen kotona oman tutun pöydän äärellä. Ei kiirettä puhua ja kertoa asioita yhden kahvikupposen aikana, kun vieraat pian jo lähtevät omiin koteihinsa. Mistä sitä juttua riittääkin? Pakko myöntää, että itse aloin jo vähän väsyä kuuntelemiseen. No, pääasia, että mummu on saanut puhua ja on tyytyväinen tähän päivään. Tänään ei menettänyt toivoaan elämän suhteen. Ehkä täällä ei olekaan niin yksinäistä.




sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Vaasa kv näyttely 11.4

Muutama viikko takaperin Wäinö oli Vaasassa kv näyttelyssä. Pieni näyttelytauko takana ja Wäinöstä huomaa sen levottomuudessa. Täydessä turkissakaan poika ei ole, mutta kasvattaja loitsii turkin sopivan tuuhean näköiseksi. Esittäjänä jälleen kerran kaveri, joka monesti esittänyt Wäinön ja hänen kanssa poika käyttäytyy hyvin.

Pikku stressistä huolimatta Wäinö oli nuortenluokan 1. ja sai SA:n. Niitä tuomari ei kovin herkästi jakanut tällä kertaa. Samoilla linjoilla vedettiin kuin vuosi sitten Vaasan näyttelyssä PU2 VASERT ja pienenä lisänä VARACA. Mahtavasti meni, mutta toki jäi vähän hampaankoloon, kun taas oli serti niin lähellä, mutta niin kaukana. 

Tuomarina oli Scheel Birte, Denmark, ja arvostelu:
1 year 10 months. Very nice well developed male.
Beautiful correct masculine head and expression.
Well set ears Correct bite. Good length of neck.
Well angulated front. Correct topline, length & depth of body.
Well set tail. Well angulated behind. Free movement. A little too narrow behind.
Beautiful coat &colour & temperament.

Lahja tyttövauvalle



Alkuvuodesta jo mainitsin, että tänä vuonna on tulossa pieniä ihmeitä maailmaan. Nyt on yksi pikkuisista syntynyt ilahduttamaan tätä maailmaa ja tein hänelle torkkupeiton. Ensimmäinen torkkupeitto, jonka olen tehnyt, joten jälkikin on sen mukaista. Osat olivat molemmat joustavia, joten niiden yhdistäminen toista venyttämättä oli aika haastavaa. Mutta kukapa niitä "virheitä" katsoo, ainakaan ei ole muilla samanlaista.





perjantai 24. huhtikuuta 2015

LOMALOMALOMA



Tänään aamusella yövuoron jälkeen alkoi 1,5 viikon loma. Kävin heti sessujen kanssa lenkillä. Roni ilahtui kovasti mun loman alkamisesta.

Ohjelmalistalla on jos jonkinmoista "rästiä", mihin nyt olisi hyvin aikaa. Ohjelmassa muun muassa tapetointia, jos löydetään sopiva tietokonehuoneeseen (yhdelle seinälle on jo half moon tapetti), auton siivousta, ikkunoiden pesua, ylipäänsä siivoamista, koiran trimmaamista, Karstulaan siskon luo käymään, Tampereen kv-näyttely ja kaikenmoista. Ei silti mitään paineita ;) Tänään pyyhin jo ikkunoita ja pesin vessat, hiljaa hyvä tulee.




Aurinkoista kevättä ja kivaa lomaa muille lomailijoille!
 
 



lauantai 4. huhtikuuta 2015

Järjellä vai tunteella?

Tiedättekö sen tunteen, kun tunne sanoo toista ja järki taustalla toista? Onko järjellä ajateltu kuitenkaan aina se paras vaihtoehto? Jos yleisesti ajateltuna ajattelisi vaikka järjellä, koska olisi hyvä aika hankkia lapsia, niin tulisiko hyvää aika koskaan vastaan? Kaikki riippuu aina niin siitä, miltä kantilta asioita katsoo. Kyllä mun mielestä välillä saa tehdä tunteellakin asioita. Eikö vaan? :D

Mun tunne sanoo tällä hetkellä, että mun on saatava uusi puhelin, ja nimen omaan Samsung Galaxy S6 edge. Mikään muu ei käy, kun haluan just sen. Voitte kuvitella, kuinka mun järki kiljuu kauhusta puhelimen hinnan suhteen. Eikö hyvää puhelinta saisi vähän halvemmalla? Max 400-500e. Tai siis juuri tätä puhelinta vähän halvemmalla, kiitos.

Järjestä puheen ollen. Mulla menee järki mun tän hetkiseen puhelimeen. Se jumittaa, koko ajan. Oon koittanu siirtää koneelle kaikki kuvat ym, mutta silti se jumittaa. Se ei edes ymmärrä, että uusia päivityksiä mahtaisi ehkä olla saatavilla, oon kokeillut manuaalisestikin. Se on jo niin "vanha" puhelin, ettei siinä tule kirjoittaessa "hymiövalikkoa", että saisi laitettua hymiön tekstin perään. Käytän sitten perinteisiä :) :P :D .. ja kaikkea muuta pientä, mikä häiritsee. Uusi puhelin tänne nyt heti!


Kävin tänään hypistelemässä S6 edgeä, en kuitenkaan vielä tilannut sitä... :o

Vasemmalla Galaxy S6 ja Galaxy S6 edge oikealla